Tagged Kun yö värittää

Hämärähommia

Kesäkuun ensimmäisellä viikolla osallistuin ensimmäistä kertaa elämässäni oikeisiin hämärähommiin – kirjaimellisesti. Valveen sanataidekoulun 9-12-vuotiaiden kesäkurssi starttasi pimeissä merkeissä, kun hiippailimme Sanataidevinttiin ja perustimme yhdessä Agenttitoimisto Hämärähommaisen Taskulampun. Kymmenestä reippaasta pikkuagentista ja neljästä ohjaajasta muodostui nopeasti tiivis ryhmä, sillä jo ensimmäisenä päivänä toimistoomme saapui avunpyyntökirje hädässä olevalta agentilta. Apua kaivattiin kiireellisesti, ja Agenttitoimisto Hämärähommainen Taskulamppu oli…

Näyttelyopas

Stylommatophora monstro Näyttelyopaslaji kuuluu Lumotut Sanat -festariheimoon. Lajia on havaittu hiippailemassa Valvegallerian läheisyydessä kuluneen kevään ajan. Näyttelyoppaat liikkuvat yleensä kahden porukoissa ja pitävät toisinaan kovaakin ääntä. Näyttelyoppaan tunnistaa herkeämättä havainnoivista tuntosarvista ja useista raajoista, joilla se pystyy pitämään suurenkin näyttelyvierasjoukon koossa. Ominaista niille on myös lehmänhermot ja kettumaisen ovela luonne. Näyttelyoppaat liikkuvat kahdella jalalla, yleensä…

Taidekasvatusta kaikille

Tätä kirjoitettaessa tämän vuoden Lumotut sanat -festivaali on päättynyt, jolloin sanataiteen ensikertalaisilla on hyvää aikaa pohtia sanataidetta ja taidekasvatusta yleensäkin. Eri taidekasvatuksen muotoja yhdistelevä Kun yö värittää -näyttely on muodostanut rungon tämän vuoden sanataideviikoille. Sanataiteen lisäksi olemme siis päässeet kuin huomaamatta tutustumaan monipuolisesti myös muihin taidekasvatuksen osa-alueisiin. Oikeastaan vasta jälkeenpäin on tullut tajunneeksi millaisen monitaiteellisen…

Muistojen kevät

Toukokuu on puolessa ja sanataideviikotkin pian viimeisillä viikoillaan. Hulinaisimmat päivät on jo selätetty ja humuttu, ja nyt nautitaan sanataidepajojen peruspyörityksestä edelleen niin ihanassa Kun yö värittää -näyttelyssä. Olisin halunnut kirjoittaa huumaantuneen hepakkaviestin pari viikkoa sitten täydestä humuviikosta, mutta tekstini hukkui pään sisäiseen hyökyaaltoon. Olisin halunnut hypettää täällä blogissa aivan huippukivoista työkavereista, harjoittelijoista ja taitelijavieraista, joiden…

Valoa ja vilinää

Helmikuu on sanataidekoulussa yksi mielenkiintoisimmista, hengästyttävimmistä ja samalla myös tavallaan selkeimmistä työkuukausista. Kaikessa ristiriitaisuudessaan siis hyvin monenlainen kuukausi. Helmikuussa tuntuu, että joulusta ja lomasta on jo ikuisuus, ja niinhän onkin! Sanataideryhmät ovat tässä vaiheessa lukukautta jo täydessä vauhdissa. Pienimpien kerhot ovat parhaimmillaan juuri ennen hiihtolomia, kun kaikki runot ja leikit ovat tulleet tutuiksi, ja lapset…