Kerran aamuyöllä heräsin kesken painajaisunen huutaen, että ”lyö kovempaa!” Unessa olin pieni juutalainen poika. Makasin maassa aidatulla alueella. Käteni olivat ristityt. Minua lyötiin selkään. Tunsin kipua ja yhtä aikaa näin kirkkaan auringon, jota kohti kurotin. Olin 13-vuotias, kun näin unen. Perheemme oli juuri muuttanut lapsuuteni turvallisesta kotikaupungista uuteen kaupunkiin. Eppu Nuotion ja Tuutikki Tolosen kirja…
Oulun lastenkulttuurikeskuksen sanataideblogi
From elokuu, 2017
Unisia kirjoituksia
Yö on kirjoittavalle ihmiselle inspiroivaa aikaa: unet päästävät mielikuvituksen villiintymään, ja tietyn kellonlyömän jälkeen hereilläkin mieleen tupsahtaa usein hyviä ideoita. Ajatuksia ei tule kritisoitua liikaa, eikä yöllä ole samalla tavalla velvoitteitta tukkimassa aivoja kuin päivällä. (Liiallinen yökirjoittaminen kostautuu tietysti seuraavana päivänä, mutta toisinaan luova ihminen on liian innoissaan miettiäkseen seurauksia.) Olen unikudelmia-näyttelyn ja näyttelykirjojen…