Ystävä joella -näyttelyssä voi kokea luonnon ja käsityön ihmeitä

Elämyksellisessä Ystävä joella -näyttelymaailmassa jokiluonto herää eloon ja vie kokijansa luonnossa olemisen, arvostamisen ja aistimisen maailmaan. Näyttelyn voi tänä keväänä Lumotuissa sanoissa kokea monella eri tavalla. Ystävä joella -maailma toimii Loiskis ja kimallus! -nukketeatteriesityksen näyttämönä, jossa esityksen lapsen ja hänen ystävänsä kanssa pääsee tutustumaan joen elämään eri vuodenaikoina. Itsenäiset näyttelykävijät voivat kulkea ja oleilla näyttelyssä. Näyttely kutsuu istumaan lumpeenkukkaan, kävelemään ulpukkametsään ja kuuntelemaan ääniä lintupuhelimesta. Osaa nukeista myös näyttelykävijät pääsevät itse nukettamaan. Näyttely ja nukketeatteriteos perustuvat Reetta Niemelän ja Karoliina Pertamon (kuv.) Ystävä joella -kirjaan.

Nukketeatteriesitysten lisäksi näyttelyssä kuullaan äitienpäivänä 14.5. ensiesityksenä barokkikonsertti. Keskellä joki kaartelee -konsertit järjestetään yhteistyössä Oulun Vanha Musiikki ry:n sekä Lastenkulttuuria Ukrainan pakolaisille -hankkeen kanssa.

Tapasimme Ystävä joella -näyttelymaailmassa ja istuimme vihreistä karvalankamatoista rakennetulle nurmikolle juttelemaan työryhmän jäsenten Reetta Niemelän, Elina Lajusen, Laura Hallantien, Sisu Nojosen ja Johanna Latvalan kanssa. Työryhmään kuuluvat lisäksi äänisuunnittelija Roosa Halme, graafisen ilmeen toteuttanut Emmi Jormalainen sekä nukketeatteriteoksen esiintyjät Anna Nekrassova, Riina Tikkanen ja Sirpa Järvenpää.

Kirjailija Reetta Niemelän juhlavuosi
Kirjailija, alkuperäisteoksen kirjoittaja ja käsikirjoittaja Reetta Niemelä halusi tehdä täyden kierroksen elämässään ja läpileikkauksen uraansa, kun hän täytti 50 vuotta. Niemelä halusi juhlistaa merkkivuotta lastennäyttely- ja esityskokonaisuudella ja pyysi Elina Lajusta teoksen ohjaajaksi. Työryhmän kokoamisen jälkeen pitkään näyttelymaailman oli tarkoitus pohjautua useampaan Niemelän teokseen, sillä kokonaisuudesta haluttiin läpileikkaus Niemelän monipuoliseen kirjailijanuraan. Kun näyttelyn ja esityksen pohjateokseksi lopulta valikoituikin yksinomaan Ystävä joella, työryhmässä koettiin, että tekemiselle tuli uudenlaista tilaa. ”Valinta tuntui lopulta tosi oikealta. Koska Ystävä joella kertoo Reetan lapsuuden ja kotijoen maisemista, se läpäisee kuitenkin Reetan kaiken tuotannon”, Lajunen kuvailee.

Näyttelyn ja nukketeatteriesityskokonaisuuden suunnitteleminen ja rakentaminen on ollut työryhmälle uutta ja innostavaa. ”On ollut uusi haaste saada tila tuntumaan elävältä myös näyttelykävijöille”, kertoo nukketeatterilavastuksia paljon tehnyt lavastaja Johanna Latvala. Kun maailma toimii yhdenaikaisesti näyttelynä ja nukketeatterin miljöönä, monenlaisia asioita on täytynyt ottaa huomioon. Lajunen käytti alkuvaiheen työvälineenä Exceliä, jonka avulla pystyi hahmottamaan kahta isoa kokonaisuutta yhdessä. Myös rakentamisessa on täytynyt ottaa huomioon uusia asioita. ”Teatterissakin tulee mietittyä kestävyyttä, mutta tässä sitä on mietitty vielä enemmän, koska niin moni koskee näihin esineisiin ja eri tavoilla”, nukenrakentaja Laura Hallantie kuvailee. ”Esityksen katsojan kokemus on toisenlainen kuin näyttelykävijän. Molemmille on jotain spesiaalia”, Niemelä kiteyttää.

Materiaalia tori.fistä, vanhoista lavasteista ja kaappien uumenista
Ystävä joella -näyttely on tehty täysin kierrätysmateriaaleista. Materiaalia on etsitty kierrätyskeskuksista, tori.fistä ja sitä on kierrätetty vanhojen esitysten lavasteista. Materiaalia on löytynyt yllättäen myös aivan läheltä: Osa karvalankamatoista ovat Latvalan äidin 60- ja 70-luvuilta saakka jemmaamia paikallisen mattokutomon näytepaloja. Lintupuhelin puolestaan on tuttu esine Lajusen lapsuudenkodista. Myös kierrätetty materiaali halutaan käyttää järkevästi ja sille toivotaan uusiokäyttöä myös Oulusta kiertueelle lähtevän näyttelyn joskus päätyttyä.

Ulpukkametsän kukat on tehty heijastinliiveistä ja varret vanhasta puutarhaletkusta. Valosuunnittelija Sisu Nojonen kävi ostamassa Helsingin kierrätyskeskuksesta heijastinliivejä sitä mukaa, kun niitä tuli myyntiin. Yhtäkkiä kierrätyskeskuksessa myytiin enää vain liiveistä irrotettuja heijastinosia. ”Olisin halunnut ne kaikki muut osat! Yritin toimia niin, että kangasta menisi mahdollisimman vähän hukkaan. Viimeiset kukat olen tehnyt ompelemalla suikalepaloja yhteen ja lopulta vain kourallinen kangasta meni roskiin”, Nojonen kertoo.

Yhteinen metsäretki
Yhdessä tekeminen on ollut työryhmälle projektissa suuri voimavara. ”Tämä on ollut yhteinen metsäretki, jolla olemme pitäneet kollektiivisesti toisistamme huolta ja samalla luoneet tätä teosta”, Nojonen kuvailee. ”Teemojen ja sisällön lisäksi olemme puhuneet paljon siitä, mitä on hyvä elämä ja hyvä työyhteisö”, hän kertoo. ”On ollut ihanaa syventyä yksityiskohtiin ja toivon, että se välittyy myös näyttelykävijöille. Luonnossa yksityiskohta voi olla luonnon ihme ja täällä se voi olla käsityön ihme”, Hallantie sanoo.

”Minulla on sellainen tunne, että kaikki meistä on tosi fiiliksissä tästä maailmasta, lähdeteoksesta, luonnon havainnoimisesta ja siitä, mikä tässä teoksessa on tärkeintä. Tämä on kaikille meille tosi tärkeä juttu. Se tuo työhön tietynlaista herkkyyttä”, Latvala lisää.

”Ohjaajana tärkein tehtäväni on ollut se, että olen valinnut nämä ihmiset, että on oikeat ihmiset oikeissa jutuissa, mutta tätä on tehty yhdessä”, Lajunen kuvailee. ”Olo on innostunut ja odottava, ihana jakaa tämä pian yleisölle”, hän jatkaa.

Lumottujen sanojen avajaispäivänä lauantaina 22.4.2023 vietetään Sanakarnevaalia. Silloin vietetään myös Ystävä joella -näyttelyn avajaisia ja nähdään Loiskis ja kimallus! -nukketeatteriesityksen kantaesitys. Sanakarnevaalin kunniavieraiksi saapuvat festivaalin vuoden kuvittaja Emmi Jormalainen ja monitaiteinen Ystävä joella -työryhmä.

Ainokaisa Veteläinen

Aino työskentelee sanataideopettajana Oulun lastenkulttuurikeskuksessa

Leave a comment