“Kuvakirjassa on suuri valta, vastuu ja mahdollisuus.”

by sanataidekoulu

Lumotut sanat -festivaalin vuoden 2022 kuvittaja on Sanna Pelliccioni (s.1976). Oululaislähtöisen kuvittaja-lastenkirjailijan tuotantoa pääsee esille kahdessa festivaalin näyttelyssä. Sanoja haastatteli Pelliccionia kuvakirjojen tekemisestä ja tämän tiestä kuvittajaksi.
 
Luontokuvituksista lastenkirjoihin
Pelliccioni rakasti piirtämistä jo lapsena, muttei osannut vielä ajatella, että taiteesta tulisi hänelle ammatti. Hän valmistuikin biologiasta. Asuessaan Italiassa Pelliccionille tuli kuitenkin vahva tunne, että hänen täytyy vaihtaa visuaaliselle alalle. Hänen ensimmäiset kuvitustyönsä olivat luontokuvituksia Italiassa.
 
Saatuaan esikoisensa Pelliccioni halusi tehdä kirjan, jolla esittelisi maailman lapselleen ja josta hahmottaisi helposti, mitä kuvissa on. Hän piirsi ensimmäiseen Onni-poika-kirjaansa selkeät ja “tahallaan kököt”, perusväreillä väritetyt ja mustalla viivalla rajatut kuvat.
 
Ensimmäinen kustantaja, jolle Pelliccioni tarjosi Onni-poikaa, ei ymmärtänyt visiota, vaan ihmetteli, miten Pelliccioni kuvitteli heidän kustantavan kirjan – eihän tämä kuvituksen perusteella ymmärtänyt mitään edes perspektiivistä. Pelliccioni oli kuitenkin tehnyt jo monenlaisia kuvituksia ja luotti näkemykseensä. Onni-pojan puuhakas päivä ilmestyi vuonna 2007 ja sarja jatkuu edelleen. Pelliccioni toivoo anekdootillaan rohkaisevansa kuvittamisesta haaveilevia luottamaan itseensä alun vastoinkäymisistä huolimatta. “Ja yleensä kustannustoimittajat ovat todella ihania!”, hän lisää.
 
Kollaaseja, yhdistelyä ja kokeilua
Pelliccioni kävi graafisen alan peruskoulutuksen ammattikoulussa ja kuva-artesaanin opinnot Pekka Halosen akatemiassa. Hän on käynyt myös kuvituskursseja Maceratan yliopistossa ja osallistunut taiteilijoiden taidekursseille. Pelliccionista kuvataiteen opiskeleminen aikuisiällä vähemmän perinteisissä taidekouluissa on vaikuttanut hänen kuvitustyyliinsä. Hänestä kollaasit ovat kiehtovia, ja hän käyttää paljon puuvärejä ja vahaliituja, kokeilee uutta ja yhdistelee mielellään. Välillä hän vitsailee saavansa öljymaalauskohtauksia.
 
Ideasta kuvakirjaksi
Pelliccioni haluaa tehdä itselleen merkityksellisiä projekteja ja välttää sellaisten kuvitustöiden ottamista, joiden sanomaa ei itse allekirjoita. Usein kirjat, joissa hän on kuvittajana, ovat syntyneet hänen ideastaan. Jokin aihe alkaa kutitella, ja Pelliccioni ryhtyy perehtymään siihen. Sitten hän päättää, kirjoittaako siitä itse vai pyytääkö tekstiä toiselta kirjailijalta.
 
“On valtavasti aiheita, joista ei ole puhuttu tarpeeksi”, Pelliccioni toteaa. Hän mieltää asioiden käsittelemisen kirjojen kautta traumojen poistoksi. Tähän pyrkii esimerkiksi kesäkuussa häneltä ja Eppu Nuotiolta ilmestyvä suomalaisista sotalapsista kertova kirja. Vaikka Pelliccioni käsittelee rankkojakin aiheita, hänen teoksissaan on aina lempeyttä ja toivoa.
 
Kuvakirjoja kaikille

Pelliccionin missio on, että aikuiset ja vanhuksetkin löytäisivät Suomessa kuvakirjat. Hänestä kuvakirja nähdään yhä valitettavan usein vain “kivana iltasatuna”, eikä sitä arvosteta riittävästi. Pelliccionista jonkin verran muutosta hyvään suuntaan on jo tapahtunut: esimerkiksi Suomen supernaisia -sarjaa vanhainkodeissa esitellyt projekti otettiin hyvin vastaan.

Kuvakirjalla ja sen tekijällä on Pelliccionista suuri valta ja vastuu aiheiden valinnasta ja käsittelystä. Samalla kuvakirjassa on mieletön potentiaali iloon, luovuuteen, näkökulmien antamiseen sekä hyvän muutoksen tekemiseen. Pelliccioni pitää sanattomia kirjoja ja kuvakirjoja yleensäkin mahtavana mahdollisuutena kotouttamisessa ja kielen oppimisessa. Monikielinen lukijakunta mielessään Pelliccioni on tehnyt pakolaisuudesta kertovan sanattoman kirjan Meidän piti lähteä (2018) ja yhdessä Katri Tapolan kanssa monikielisen Tervetuloa!-kirjan.
 
Kirja (ja näyttely) kirjasta
Kulttuuritalo Valveella on Lumotut sanat -festivaalin ajan esillä Pelliccionin ja Siri Kolun samannimiseen, 2019 ilmestyneeseen teokseen perustuva Lue minut -näyttely. Pelliccioni ryhtyi piirtämään alitajunnastaan esille nousevia kuvia kirjoista erikoisissa ja omituisissakin paikoissa. Kuvista syntyi idea tehdä kirja kirjasta, ja Pelliccioni pyysi Kolulta tekstejä teokseen. Lue minut -teos syntyi siis kuvat edellä.
 
Jo kuvitusvaiheessa kolmiulotteisilta tiloilta tuntuneet kuvat siirtyivät myös näyttelyksi. Pelliccioni kokee kuvitusnäyttelyn tekemisen kolmiulotteiseksi kuvittamiseksi ja kertoo rakastavansa sellaisten miellyttävien ja kiehtovien tilojen luomista, joissa on hyvä olla. Näyttelyn maailmaan voi solahtaa kuten kirjaa lukiessa, ja tuntu siitä, että mitä tahansa voi tapahtua, on Pelliccionista lumoava.
 
Lue minut -näyttely sekä Suomen supernaisia -kuvitusnäyttely ovat nähtävillä Kulttuuritalo Valveella koko festivaalin ajan 23.4.–5.6.2022.
 
Mari Smolander
Kirjoittaja työskentelee Lumotut sanat -festivaalin kulttuurityöharjoittelijana keväällä 2022.