Pahinta olisi hävitä itseään heikommille
Yhteiskunnassamme tyttöjä ei kannusteta tavoittelemaan unelmiaan tai ottamaan tilaa haltuun, vaan heidän halutaan olevan kiltisti hiljaa ja tehdä, mitä käsketään. Hyvin pärjäävän tyttöjen koripallojoukkueen valmentaja haluaa kuitenkin näyttää toisenlaista mallia. Valmentamisen lisäksi hän opettaa tyttöjä olemaan itsevarmoja, äänekkäitä ja jopa hieman röyhkeitäkin.
Joukkueen unelma olisi kilpailla poikien koripallojoukkuetta vastaan, mutta idea saa vastustusta niin tyttöjen vanhemmilta kuin koripalloliitoltakin. Heidän mukaansa pojat saattavat pahoittaa mielensä, jos he häviävät “itseään heikommille olennoille”, kuten dokumentissa todetaan. Edelliseen lainaukseen oikeastaan tiivistyykin urheilumaailman (ja toki muunkin maailman) epätasa-arvo. Tyttöjen ajatellaan olevan automaattisesti heikompia, ja koska menestyneitä tyttöjä on vähemmän kuin menestyneitä poikia, ajatellaan tämän johtuvan tyttöjen lahjattomuudesta, vaikka kyse on siitä, ettei tyttöjä kannusteta tavoittelemaan unelmiaan.
Kaikesta huolimatta tyttöjen koripallojoukkue ei lannistu. Valmentajan käyttämät keinot ovat toisinaan kovat, hänellä on tapana antaa kovasanaista kritiikkiä tytöille, jos peli ei tahdo sujua. Kaikkia vanhempia tämä ei miellytä, mutta osa kokee sen vahvistaneen heidän lastensa luonnetta ja tehden heistä itsevarmoja. Tytötkään eivät ole hätkähdä valmentajan rajusta kielenkäytöstä – he kokevat sen saavan heidät yrittämään enemmän. Se totta tosiaan toimii, mutta välillä tulee mieleen, että onko todella näin, että vain kovalla luonteella ja itsevarmalla olemuksella pärjää elämässä – ja siltikään ei välttämättä menesty? Ehkä se on yhteiskuntamme ajankuva. Dokumentti näyttää armottomasti urheilumaailmassa vallitsevan epätasa-arvon ja paljastaa sen tarvitsevan kipeästi lisää feminismiä. Pitäkäämme siis pallo, tytöt!
Siiri M.
Väki – Sanataideryhmä 12–16-vuotiaille
TYTÖT – PIDETÄÄN PALLO!
Alkuperäinen nimi: Haekum rana
Islanti – Suomi 2021, 71 min
Ohjaaja: Guojon Ragnarsson
Sallittu