Herkkyydestä taiteilijan työssä – Taiteilija Jenny Lucanderin ajatuksia kuvittamisesta
Jenny Lucander (s. 1975) on suomenruotsalainen, rakastettu kuvittaja. Hänen töitään löytyy muun muassa lukuisista lasten kuvakirjoista, Lumotut sanat -festivaalin käsiohjelmasta ja Unikudelmia-näyttelyn seinältä. Taiteilijan työt ovat tunnustettuja sekä meillä että maailmalla. Viime vuonna hän voitti Pohjoismaisen neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon yhdessä Jens Mattssonin kanssa teoksella Vi är lajon!
Tavallinen taiteilija
Lucander kertoo olevansa tuiki tavallinen nainen, tytär, äiti, vaimo ja taiteilija. Hän aloittaa työpäivään valmistautumisen ulkoiluttamalla koiraansa ja syömällä aamupalan. Ennen korona-aikaa hän työskenteli pääasiassa toisen taiteilijan kanssa jakamassaan työhuoneessa, mutta tällä hetkellä hän tekee suuren osan työstään kotona. Hän kertoo piirtävänsä kaiken ensin käsin ja viimeistelevänsä kuvitukset tietokoneella.
Kuvittajan persoonallisuus pitää sisällään paljon vastakohtia. Hän on perfektionisti, jossa on myös huolimattomuutta. Hän on rohkea, mutta osaa olla myös pelokas. Tove Janssonin töistä pitävä Lucander sanoo, että hänestä löytyvät samanaikaisesti kaikki Muumilaakson hahmot. Samaan ihmiseen mahtuu niin Mörkö kuin Myykin.
Vaikka naisen persoonallisuuteen kuuluu monia piirteitä, yhdeksi vallitsevimmista luonteenpiirteistään Lucander nostaa herkkyyden. Herkkyydestä voi olla runsaasti hyötyä taiteilijan työssä. ”Välillä elämä voisi olla vähän helpompaa ilman näitä yliherkkiä tuntosarvia”, Lucander kuitenkin toteaa.
Kipinä taiteilijuuteen syttyi jo nuorena
Lucanderin lapsuuteen kuului kirjojen arvostus. Hän muistaa isoäitinsä tuomat lasten kuvakirjat, joiden kuvitus oli korkealaatuista. Osa lapsuuden kirjoista löytyy yhä hänen kirjahyllystään. ”Mietin jo lapsena, miten isoäidin tuomien kirjojen kuvitukset on tehty ja kuinka voisin tehdä samanlaisia”, kuvittaja kertoo.
Jo lapsena Lucander oli luova ja tiesi olevansa taiteilija. Vaikka kiinnostus taiteen tekemiseen syttyi jo lapsuudessa, hän ehti lukea muun muassa psykologiaa ennen kuvittamisopintoja. Merkittävimmiksi opinnoikseen hän nostaa Göteborgissa tekemänsä kuvitusopinnot.
Kuvittaminen ei ole vain piirtämistä
Kuvittaminen on inspiraation löytämistä. Lucander hakee inspiraatiota lastenkirjojen kuvituksista, luonnosta, urbaanista ympäristöstä ja televisiosarjoista. ”Löydän inspiraatiota varsinkin semmoisista paikoista, joita pidetään yleensä aika rumina”, hän naurahtaa.
Kuvittamiseen kuuluu vastuu siitä, mitä työt viestivät katsojalle. Lucanderille on tärkeää, että hän jakaa kuvittamiensa töiden arvot. Hän kokee normit ja moninaisuuden tärkeiksi aiheiksi, ja käsittelee niitä mielellään töissään.
Kuvittaminen vaatii runsaasti aikaa ja sinnikkyyttä. Koska kuvitustöihin uppoaa runsaasti työtunteja, Lucander valitsee tarkoin, mitä työtehtäviä hän vastaanottaa. ”Joskus joutuu sanomaan ”ei kiitos” myös sellaisille töille, jotka haluaisi tehdä”, taiteilija paljastaa.
Kuvittajan työ voi pitää sisällään myös esiintymistä. Lumotut sanat -festivaalin vuoden kuvittaja, Jenny Lucander, tavataan festivaalin virtuaaliviikolla.
Jenny Lucanderin ja kirjailija Sanna Tahvanaisen taiteilijavierailua voi seurata ValveLivessä maanantaina 3.5. kello 18. Samana päivänä avataan myös Lucanderin Kuvat kertovat -kuvitusnäyttely. Näyttelyä voi ihastella kulttuuritalo Valveella 6.6.2021 saakka.
Karoliina Kokko
Karoliina opiskelee kirjallisuutta Oulun yliopistossa ja keväällä 2021 hän työskentelee Lumotut sanat -sanataideviikoilla kulttuuriharjoittelijana.
