5-vuotiaiden sanataideryhmä pääsi katsomaan elokuvakoosteen Hassuja sattumuksia ja tuutulauluja Oulun kansainvälisillä lasten- ja nuortenelokuvien festivaaleilla. Näytös koostui viidestä erilaisesta lastenelokuvasta. Osalle lapsista elokuvissa käynti ei ole arkipäivää, joten ennen näytöstä ilmassa oli aistittavissa jännitystä.
 
Lasten suosikiksi nousi saksalainen Tilli höpsöttelee (Tilli Klapperzahn), jossa päähenkilö jää yksin kotiin ja tekee kaikenlaista, mikä on kiellettyä: esimerkiksi hyppii sohvalla, herkuttelee, potkulautailee sisällä ja juo vettä kukkavaasista. ”Se oli hauskinta, että ku se tyttö kaato sen muroastian. Hauskaa oli myös, että lopussa äiti leikki kans niitä, mitä ei saa.” Ihastusta herätti myös tytön omatoimisuus ja pelottomuus omituisen äänen selvittämisessä: ”Tyttö otti työkalut ja pani sinne altaaseen.” Viemäristä nousi työkalujen avustamana mörkö, likakasa, josta tuli tytön leikkikaveri.
 
Lapset innostuivat myös miettimään, mitä he itse tekisivät, jos olisivat yksin kotona:
 – ottaisin lusikan ja sen lusikan laittaisin viemäriin
 – ottaisin tuolin herkkukaapille ja söisin sieltä herkkuja
 – voisin syödä aika monta karkkia
 – kattoisin telkkua ja
 – pomppisin sängyllä.
 
Tilli höpsöttelee oli helposti samaistuttava ja herätti naurua ja myös vähän jännitystä. Samaistumista auttoi paitsi todentuntuiset tapahtumat, myös aito lapsinäyttelijä. Vaikka elokuva oli saksaksi ja tekstitys englanniksi, lapset ymmärsivät elokuvaa hyvin.
Toinen suosikki oli humoristinen slovenialainen nukkeanimaatio Koyaa ja liukas saippua, jonka huumori syntyi pölhäilyhuumorista, esimerkiksi siitä, että liukas saippua kopsahtaa päähenkilöä otsaan. ”Se oli aika hauska ku se poika luisteli sillä saippuapalalla ja pelas sillä jääkiekkoa.”
 
Hyvin erityyppinen animaatio nähtiin slovakialaisessa elokuvassa Lumivyöry. Värit olivat pinkkiä, turkoosia, violettia ja muuta kirkasta. Lapset nauttivat kirkkaista väreistä, mutta juonenkuljetus ja sisältö jäivät sekä aikuisille että lapsille epäselväksi. Mikä kukkulan väärä puoli oli – hautausmaa? Mikä oli toimittajan merkitys tarinassa? Jäimme miettimään, oliko elokuvan tarkoitus olla kantaaottava vai hauska.
 
Alun ja lopun kaksi lyhyttä tuutulaulua Pikku paatti ja Tuiki, tuiki tähtönen toimivat johdatuksena ja päätäntönä erilaisten elokuvien koosteelle. Pikku paatissa kissanpennut herättivät lapsissa söpöstelyajatuksia: ”se kissa yritti ottaa peikkoa sieltä kengästä. Niitä teki mieli halata ja nostaa sylliin. Mää arvelin että se ois jääny jumiin sinne kenkään. Kissa on niin pieni, että se mahtu sinne.” Lapset pitivät myös sitä lohduttavana, että tähti pääsi Tuiki, tuiki tähtönen -animaatiossa takaisin kotiin.
 
HASSUJA SATTUMUKSIA JA TUUTULAULUJA
Pikku paatti 2016
Koyaa ja liukas saippua 2019
Saksalainen Tilli höpsöttelee 2019
Slovakialainen Lumivyöry 2018
Japanilainen Tuiki, tuiki tähtönen 2019
 
 
5-vuotiaiden sanataidekerho eli Elina, Olli, Fanni, Hilla, Tilda, Enni, Otso, Lumi, Arne, Helkky ja Mette sekä Riika ja Teija
 
 
ESITYSAJAT:
La 23.11. klo 10.30 Studio

Facebook

Twitter

email