Ne tytöt ne oli kasvanu Afganistanissa
Ne tytöt ne oli kasvanu Afganistanissa semmosessa
perheessä
että niitä kannustettiin urheiluun.
Ne oli päätyny nyrkkeilyyn.
Vaikutti siltä ku ne olis ollu jotenkin edistymässä.
Niille tuli kaikkia kutsuja kaikkiin kilpailuihin
ja tuntu että se elokuva ois edenny
siitä alkutilanteesta
mutta
se
ei
edenny.
Ne oli lopuksi ihan siinä samassa tilanteesta.
Niiltä kiellettiin kilpaileminen.
Ne oli koko ajan vaan siinä samassa tilanteessa.
Musta se oli jotenki
ei se ollu ankeeta vaan hienoa.
Useampien naisten pitäis tehä jotain.
Jotenki hassua
että ne radiouutiset, jotenki sikarankkaa,
hassua, että
ne voi tapahtua samaan aikaan ja samassa paikassa
ja kuitenki ne elää siellä ihan tavallisesti.
Sitte oli niitä videopätkiä, missä ammuttiin.
Siinä oli tosi paljon positiivisia juttuja.
Vapautta.
Lunta. Vapautta.
Että jotenki saa lisää vapautta.
Mää aloin miettiä että jos ite olisin siellä,
jos mulla olis mahollisuus päästä muualle,
vaikka vaan nyrkkeilemällä,
niin miksen mää tekis sitä.
Siellä kilpailumatkalla
se sano niin monta kertaa että sillä oli ikävä kotiin.
Jotenki hassua ikävöidä tommoseen paikkaan
joka on vaan ihan kauhea.
Niitä syytettiin, että ne aiko karata kilpailumatkalla.
Oisko ne karannu?
Emmää usko.
Kyllä niitten perhe vaikutti tosi ihanalta ja läheiseltä.
Ne hymyili.
Kyllä ne varmaan oikeestiki hymyilee tosi paljon.
Korvaruno Viivin ja Sallan sanoista
Nyrkillä vapauteen -dokumentin katsomisen jälkeen,
kirjasi Timo Harju, 16.11.2016
NYRKILLÄ VAPAUTEEN
Espanja 2015, 74 min
Englanninkielinen tekstitys
SUOSITUS: YLI 15-VUOTIAILLE
Näytökset:
pe 18.11. klo 13.00 Plaza 1 ja klo 17.00 Plaza 4
