Inhorealismia tytöistä ja pojista

Jessica Schiefauerin nuortenkirjassa Pojat päähenkilöinä on kolme tyttöä, Mono, Bella ja Kim. Tytöt ovat 14-vuotiaita. Juonenkäänteet kerrotaan Kimin näkökulmasta. Koulussa pojat käyttävät tyttöjä seksuaalisesti hyväkseen ja dominoivat. Tyttöjen kehot ovat huomion keskipiste poikien keskuudessa.

Kim ei pidä kehostaan. Kim kokee kasvavan kehonsa erittäin kuvottavana ja kuin epämieluisana vaatteena. Tytöt pakenevat kasvihuoneeseen aikuisuutta ja julmaa maailmaa. Heitä ahdistaa kasvaa naisiksi. Bellan kasvihuoneessa on kasvi, joka muuttaa yöllä heidät pojiksi. Kim on erittäin innoissaan, enemmän kuin Bella ja Mono.

Poikien maailmassa he kohtaavat Tonyn, joka ei ole itsekään täysin varma seksuaalisesta suuntautumisestaan ja elää sosiaalisen paineen alla. Aluksi leikki on vaaraton, mutta Kim jää kasvin taikaan koukkuun. Hän ei tiedä, kuka oikeasti on ja miten ystävyyden käy.  Juonessa on hyvä teema ja tietty syvällisyys, mutta joissain luvuissa teemaa käytetään liioitellen.

Minua jäi vaivaamaan, miten pojat ja tytöt kuvataan kirjassa. Pojat kuvataan raakalaismaisina ja tytöt taas alistuvina. Tytöt eivät kerro hyväksikäytöstä vanhemmille ja koululle. Odotin, että joku olisi puuttunut asiaan tai tytöt olisivat kertoneet asiasta eteenpäin. Tytöt salaavat häpeän ja syyllisyyden tunteet. Ainoa keino selviytyä maailmassa on muuttua pojaksi.

Poikien maailmaa kuvataan erittäin väkivaltaiseksi ja liioitelluksi. En usko, että moni poika ryhtyisi tekemään rikoksia vaikuttaakseen rohkealta ja miehekkäältä.

Tony hahmona jää pinnalliseksi sivuhenkilöksi. Tonyn epävarmuutta ja sosiaalisia paineita ei käsitellä. Tony on vain kovispoika, joka tekee rikoksia Kimin kanssa. Olisin halunnut tietää, miten pojat kokevat poikana elämisen sosiaaliset paineet. Se olisi tuonut tyttöyden kuvauksen rinnalle tarinaan syvyyttä.

Kimin seksuaalinen käyttäytyminen korostuu enemmän silloin kun hän on poikana ja tuntee seksuaalista vetoa Tonyyn. Tytön kehossa koko seksuaalisuus vaikuttaa hänestä kuvottavalta.

Minua jää vaivaamaan, jos mies- tai naishahmot kuvataan pinnallisesti. Transsukupuolisuus korostui kirjan alussa sekä puolessa välissä, kun Kim ei viihdy omassa kehossaan ja muuttuu joka yö pojaksi. Hän kokee poikana, että häntä ei estetä ja hän voi tehdä mitä vaan, kun taas tyttönä hän on alistettu ja häneltä kielletään asioita.

Kirja on aiheeltaan kiinnostava ja nopeaa luettavaa. Se on helppolukuinen rankasta teemasta huolimatta. Kirjoitusasu on hyvä ja selkeä, eikä kirjassa käytetty vaikeita sanoja. Kirjassa on paljon metaforisia juonenkäänteitä ja asioita, jotka kuvataan yksityiskohtaisesti. Kirja onnistui erityisesti tunteiden kuvauksessa: vaikka en samastunut Kimiin, hänen tuntemuksensa koskettivat.

 

Fanni Heikkilä, 16 v.

 

Jessica Schiefauer: Pojat (Karisto, 2011)
Elokuvasovitus Jessica Schiefauerin romaanista Pojat on nähtävissä Oulun kansainvälisellä lasten ja nuorten elokuvien festivaalilla seuraavasti:

 

GIRLS LOST
Ruotsi 2015
yli 12-vuotiaille
ma 14.11. klo 13 Plaza 4
to 17.11. klo 13 Plaza 1
pe 18.11. klo 18.30 Plaza 4

Leave a comment