Toukokuu on puolessa ja sanataideviikotkin pian viimeisillä viikoillaan. Hulinaisimmat päivät on jo selätetty ja humuttu, ja nyt nautitaan sanataidepajojen peruspyörityksestä edelleen niin ihanassa Kun yö värittää -näyttelyssä. Olisin halunnut kirjoittaa huumaantuneen hepakkaviestin pari viikkoa sitten täydestä humuviikosta, mutta tekstini hukkui pään sisäiseen hyökyaaltoon. Olisin halunnut hypettää täällä blogissa aivan huippukivoista työkavereista, harjoittelijoista ja taitelijavieraista, joiden…