Kerran aamuy\u00f6ll\u00e4 her\u00e4sin kesken painajaisunen huutaen, ett\u00e4 \u201dly\u00f6 kovempaa!\u201d Unessa olin pieni juutalainen poika. Makasin maassa aidatulla alueella. K\u00e4teni olivat ristityt. Minua ly\u00f6tiin selk\u00e4\u00e4n. Tunsin kipua ja yht\u00e4 aikaa n\u00e4in kirkkaan auringon, jota kohti kurotin.<\/p>\n
Olin 13-vuotias, kun n\u00e4in unen. Perheemme oli juuri muuttanut lapsuuteni turvallisesta kotikaupungista uuteen kaupunkiin. Eppu Nuotion<\/strong> ja Tuutikki Tolosen<\/strong> kirja Unienvaihtaja<\/em> palautti unen mieleeni. Unessa kaipasin lapsuutta ja tuttua ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4.<\/p>\n Unienvaihtaja<\/em> lis\u00e4si itseymm\u00e4rryst\u00e4ni monella tavalla. Perheemme muuton tuomat menetykset ja kivut konkretisoituivat miehen ly\u00f6nneiksi, kaipuu ja ik\u00e4v\u00e4 kivuksi. Unessa rukoilin, ett\u00e4 mies l\u00f6isi kovempaa, jotta p\u00e4\u00e4sisin aurinkoon ja ristiriidattomuuteen eli takaisin lapsuuteen taikka sitten Taivaaseen.<\/p>\n \u00a0<\/strong><\/p>\n Joskus totta, joskus eiv\u00e4t<\/strong><\/p>\n <\/p>\n Taiteilija Kirsikan mukaan usein ajatellaan, ett\u00e4 muistot ovat totta ja unet eiv\u00e4t ole. \u201dMutta se ei voi menn\u00e4 niin. Molemmat ovat aivan samalla tavalla joskus totta, joskus taas eiv\u00e4t, enimm\u00e4kseen ne ovat jotain silt\u00e4 v\u00e4lilt\u00e4.\u201d<\/p>\n Kirsikan n\u00e4yttely kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 yhteisi\u00e4 unia on siin\u00e4 miss\u00e4 yhteisi\u00e4 muistojakin. \u00a0Taiteilija Kirsikka uskoo, ett\u00e4 \u201dkaikki liittyy jotenkin muistoihin ja ett\u00e4 siin\u00e4 ei ole oikeastaan mit\u00e4\u00e4n kovin outoa\u201d. Kirsikka on ainutkertaisella tavalla havainnollistanut ja konkretisoinut taiteessaan sen, mit\u00e4 unessa tapahtuu. Sis\u00e4inen kuva on usein selke\u00e4, mutta se johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 se on yhteydess\u00e4 muistoihin ja tunteisiin. Kun silm\u00e4t avaa ja n\u00e4kee uusia \u00e4rsykkeit\u00e4, uni voi unohtua.<\/p>\n \u201dErikoista n\u00e4iss\u00e4 on se, ett\u00e4 melkein kaikki on maalattu y\u00f6ll\u00e4. Se n\u00e4kyy ehdottomasti v\u00e4reiss\u00e4, minun mielest\u00e4ni. Ja tietenkin n\u00e4kyy my\u00f6s se, ett\u00e4 monet n\u00e4ist\u00e4 ovat ihmisten unia. Ehk\u00e4 kutsuisin sit\u00e4 unitekniikaksi. Vahvav\u00e4riseksi unitekniikaksi.\u201d Lause lukee Unikudelmia-n\u00e4yttelyss\u00e4kin Johanna Huhtamaan maalaamien miniatyyrimaalausten alla.<\/p>\n <\/p>\n Kirsikan n\u00e4yttely ja unienvaihtaja<\/strong><\/p>\n <\/p>\n Kirsikan taiden\u00e4yttelyn p\u00e4\u00e4teos on suuri patsas, Unienvaihtaja. N\u00e4yttelyyn ilmestyy jatkuvasti uusia teoksia, jotka ovat kuin suoraan tytt\u00f6jen unista. Tyt\u00f6t n\u00e4kev\u00e4t kesken\u00e4\u00e4n samoja ja toisiinsa liittyvi\u00e4 unia. Heid\u00e4n unet sekoittuvat kesken\u00e4\u00e4n ja todellisuuden kanssa. Kirsikka ajattelee, ett\u00e4 unet ovat kaikkien yhteist\u00e4 omaisuutta.<\/p>\n Unienvaihtaja on n\u00e4yttelyn keskus, salaper\u00e4inen ja kaunis veistos. Yksityiskohdat, joita Unienvaihtajasta kerrotaan, lumoavat. Kuvioiden runsaus ja kauneus tuntuu henke\u00e4salpaavalta. Unienvaihtajassa on pieni kivi, joka saa aikaan sen, ett\u00e4 unet virtaavat ihmisten v\u00e4lill\u00e4. Kaikki kasvaa kiven ymp\u00e4rille. Kirjassa n\u00e4yttelyvieraat kiinnitt\u00e4v\u00e4t ensimm\u00e4isen\u00e4 huomionsa Unienvaihtajaan. Minun huomioni kiinnittyi pelkk\u00e4\u00e4n sanaan \u2013 Unienvaihtaja. Muistoista rakentuva koivikko, pikku hiljaa sen taakse piiloutuvan tarinan avautuminen ja s\u00e4ken\u00f6iv\u00e4t aisti\u00e4rsykkeet avasivat sis\u00e4ll\u00e4ni unien virran, josta ei ole tulla loppua.<\/p>\n <\/p>\n Anna-Lydia Kopperoinen<\/strong><\/p>\n <\/p>\n Anna-Lydia on sanataidekoulun harjoittelija, joka ty\u00f6skenteli mm. Lumotut sanat -sanataideviikoilla 2017.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kerran aamuy\u00f6ll\u00e4 her\u00e4sin kesken painajaisunen huutaen, ett\u00e4 \u201dly\u00f6 kovempaa!\u201d Unessa olin pieni juutalainen poika. Makasin maassa aidatulla alueella. K\u00e4teni olivat ristityt. Minua ly\u00f6tiin selk\u00e4\u00e4n. Tunsin kipua ja yht\u00e4 aikaa n\u00e4in kirkkaan auringon, jota kohti kurotin. Olin 13-vuotias, kun n\u00e4in unen. Perheemme oli juuri muuttanut lapsuuteni turvallisesta kotikaupungista uuteen kaupunkiin. Eppu Nuotion ja Tuutikki Tolosen kirja…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":965,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_mi_skip_tracking":false},"categories":[40],"tags":[108,251,115,253,229],"yoast_head":"\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\t\n\t\n\n\t\n\t\n\t\n