Tarinoiden lumo kiehtoo iästä riippumatta – Lukulähettiläät lukemisen asialla

Valveen sanataidekoulun järjestämä, järjestyksessään jo viides sanataideohjaajakoulutus LUMO sai helsinkiläisiä lähettiläsvieraita marraskuisena lauantaina. Näyttelijä-kirjailija Henrika Anderson ja kirjailija-käsikirjoittaja Annina Holmerg ovat vuodesta 2012 luotsanneet Annantalolla Helsingissä toimivaa Lukulähettiläs-hanketta, joka vie kirjojen ja lukemisen ilosanomaa sellaisten lasten ja nuorten luo, jotka eivät syystä tai toisesta pääse osallistumaan esimerkiksi Annantalon lasten kirjakahvilan tapahtumiin.

Lapsia ja nuoria mennään tapaamaan esimerkiksi sairaaloihin tai muihin laitoksiin ja he saavat kuulla tarinoita Lukuystäviksi nimettyjen vapaaehtoisten lukemana. Lukuystäviä koulutetaan lukemaan myös vanhuksille. Lukulähettilään ja Lukuystävän ero on ammatillisessa taustassa – lukulähettiläät olivat alun perin neljän hengen ryhmä kirjailijoita ja näyttelijöitä, jotka Helsingin designpääkaupunkivuoden nimissä vierailivat sairaaloissa ja muissa laitoksissa lukemassa lapsille ja nuorille.
Hyvin sujuneen juhlavuosihankkeen myötä rahoitusta haettiin ja saatiin lisää. Annina ja Henrika ovat jatkaneet ja kehittäneet työtä Lukuystävien parissa kouluttaen ja mentoroiden vapaaehtoisia Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja vapaaehtoistoiminnan organisaatio OLKA:n kanssa.

 

Tarinan kipinöitä

 

Henrikan ja Anninan kertoessa Lukulähettiläiden ja Lukuystävien toiminnasta yksi on aina ylitse muiden: tarina. Tarina ja sen merkitys nousee toistuvasti esiin. Niin lapsi kuin aikuinenkin tarvitsee tarinan lumoa elämäänsä etenkin, kun arki on vaikkapa kivun ja sairauden hallitsemaa. Myös Lukulähettiläiden ja Lukuystävien tärkein työkalu on tarina ja ennen kaikkea oma intohimo lukemiseen, ja oma läheinen suhde tarinaan, oma kipinä juuri siihen kirjaan, jonka on vierailulleen valinnut.

Jos lapsi tai nuori sanoo, ettei lukeminen anna hänelle ihan mitään, on lähdettävä etsimään juuri tämän lapsen tai nuoren omaa kipinää: mikä on se mikä häntä todella kiinnostaa ja mikä herättää hänen innostuksensa. Tästä lähtökohdasta voi valita juuri hänelle sopivan tarinan ja herätellä intoa sitä kautta.

Tarinoiden kertominen auttaa löytämään salaisia kipinöitä, eikä ole ollenkaan tavatonta, että isommatkin nuoret ja aikuiset haluavat, että heille luetaan ääneen. Kun lapsi on kipuileva, voi ääneen lukeminen ja tarinaan keskittyminen auttaa hetkeksi unohtamaan epämukavan olon ja auttaa hiljentymään hetkeen.

 

Lukemisen hetkiä ja läsnäoloa

 

Henrika kertoi hauskan esimerkin siitä, miten niin sanottu asiakaslähtöinen toimintamalli voi auttaa kiperässä tilanteessa. Hän oli vierailulla levottomasti käyttäytyvien erityislasten sairaalaluokassa ja hänestä tuntui hölmöltä alkaa kertoa itsestään ja Lukulähettilään työstä perinteiseen tyyliin. Virallisen esittelyn sijaan hän päättikin kertoa itsestään laukkunsa sisällön kautta! Henrikan mielestä se, mitä meillä on laukussamme, kertoo enemmän meistä kuin se, mitä puhumme. Lapset saivat kukin vuorollaan kertoa, mitä heillä olisi omassa matkalaukussaan. Näistä sisällöistä Henrika kokosi jokaiselle lapselle oman, juuri tämän kiinnostuksenkohteisiin sopivan lukupaketin ja se osoittautuikin hyväksi menetelmäksi innostaa lapset lukemaan. Myös esimerkiksi pehmolelut toimivat hyvänä apuna kontaktin saamisessa.

Lumo-koulutuksessa saimme kokeilla myös itse, miltä tuntuu olla lukuystävä ja toisaalta lapsi tai nuori. Meille jaettiin lappusilla ikä ja vaiva (minä esimerkiksi olin kuusivuotias ja tuskainen) ja menimme neljän hengen ryhminä ”poliklinikkavastaanotolle” odottelemaan Lukuystävää saapuvaksi. Oli hauskaa ja rankkaakin eläytyä sairaan lapsen, tai tilanteeseen saapuvan Lukuystävän rooliin, mutta kaikki selvisivät koettelemuksesta mainiosti.

Annina ja Henrika korostivat kohtaamisvalmiutta Lukuystävän tärkeimpänä työvälineenä. On tärkeää muistaa olevansa erityisesti lukemisen lähettiläs, eikä kaikkia lapsia tai nuoria voi välttämättä siinä yhdessä tilanteessa saadakaan mukaan. Yhteinen lukemisen hetki ja läsnäolo riittävät.

Kiitokset vielä Annina ja Henrika tästä inspiroivasta ja mielenkiintoisesta lauantaipäivästä! Ehkäpä Oulukin saa omat Lukulähettiläät ja Lukuystävät vielä jonain päivänä! Tarvetta kohtaamisille tarinoiden ja lukemisen merkeissä varmasti löytyy myös täältä.

 

Minna

Share on FacebookTweet about this on TwitterEmail this to someone

Leave a comment