Hei kesä ja elämän kuu!

Elokuu näyttää meille kaikille parhaita puoliaan. Aurinko ja lämpö tekevät kesän, ja nyt se sitten vihdoin on. Ihanaa kun on! Vaikka viikko töitä on jo takana, voi hetkittäin iltauinilla luulla olevansa vieläkin kesälomalla. –  Ja helteiset viikonloput vievät välittömästi lomatunnelmaan. Mitä pidemmälle syksyyn kesämoodin saa pidettyä, sitä helpommalla selviää niistä pimeistä ankeusviikoista marraskuulla.

Sanataidekoulun elokuun viikot ovat useimmiten leppoisan työntäyteisiä. Kontrasti elo- ja touko-kesäkuun välillä on mieletön. Kun täällä toimistolla istuu yksin, käy välillä kirjastossa ja keittämässä teetä, melkein unohtaa, ettei tänään tulekaan kukaan höpöttelemään näyttelykuulumisia tai pyytämään ratkaisua juuri käsillä olevaan kiperään tilanteeseen. Vielä tällä viikolla eivät ala edes opetukset. Elokuun rauhan viikot ovat tärkeitä lomalta paluun jälkeisiä päänjärjestäjäviikkoja, mutta on niiden taustalla myös pienoinen keväthulinan jälkeinen haikeus.

Sanataidekoulun syksy näyttää jälleen inspiroivalta. Uusien harrastajien ilmoittautuminen alkoi elokuun alkupuolella, ja ryhmät täyttyivätkin taas pikavauhtia. Pian on kiva nähdä pitkän kesätauon jälkeen tuttuja harrastajia, ja mukavan jännää on solmia myös uusia tuttavuuksia. On hauskaa päästä tositoimiin tuttujen sanataideopettajien Minnan ja Hannan kanssa, ja Annankin kanssa meillä on perinteisesti muutamia yhteisiä työasioita, vaikka hän vielä äitiyslomaileekin kotosalla.

Harrasteryhmien alkamisen lisäksi syyskuu täyttyy näyttelykiertueista. Riimikissa karkuteillä matkaa syyskuun alussa Espoon Karataloon kuukaudeksi, ja syyskuun loppupuolella Saareen siirtyy Kajaanista Mikkelin taidemuseoon. Reissuhommia tuo myös yhteistyö Kuopion Snellman-kesäyliopiston kanssa, kun opetan siellä yhden jakson kesäyliopiston järjestämässä sanataideohjaajakoulutuksessa. Reissuhommat on piristävä lisä tässä työssä. On virkistävää piipahtaa muissa kaupungeissa ja tutustua uusiin sanataiteesta kiinnostuneisiin ihmisiin. Aina on silti ilahduttavaa, helpottavaa ja turvallista palata myös tänne kotiin ja Valveelle.

Syksyksi on vireillä monia yhteistyöprojekteja esimerkiksi Lasten kirjallisuuslehti Vinskin kanssa sekä jotain mielenkiintoista Taivalkoskelle. Niistä kerron lisää tuonnempana. Nyt pakkaan taas kirjastokassin täyteen ja lampsin auringon saattelemana torin suuntaan. Iltapäivän taidankin työskennellä kirjapinkkani kanssa pihalla. Väistämättä ovat tulossa nekin viikot, ettei se enää houkuta!

 

Lämpöä loppukesään toivottaa,

 

Kati

Share on FacebookTweet about this on TwitterEmail this to someone

Leave a comment