Tunteiden äärellä sanoin, teoin ja kuvin

Eppu Nuotion ja Liisa Kallion Minä tykkään nyt on tunnelataus kirjan muodossa. Sen raaka-aineita ovat lasten ajatukset, Valveen sanataidekoulun vastuuopettajien Anna Anttosen ja Kati Inkalan tekemät sanataideharjoitukset, lempeä mutta koskettava runokieli ja puhutteleva kuvitus. Kirjaan perustuvassa samannimisessä näyttelyssä toistuu teoksesta tuttu toiminnallisuus; opastetuilla näyttelykierroksilla on punnittu suruhelmiä, luettu runoja, keskusteltu peloista ja pohdittu, mitä jännitys oikeastaan on.
 
Näyttelyssä teoksen antia pääsee muutenkin vielä lähemmäs aina kirjan syntypisteestä asti, sillä näyttelyssä on valmiiden teosten rinnalla esillä Liisa Kallion hiilipiirrosluonnokset, joita voisi luonnehtia tunneluonnoksiksi. Niiden vieressä riippuu Nuotion luonnoskirjasta sivuja, jotka eivät aivan sellaisenaan kirjasta löydy. Näin näyttely antaa paljon sellaisellekin, joka jo kyseisen kirjan omistaa.
 
Meille ohjaajille, jotka toiminnallisia 45 minuutin mittaisia työpajoja ovat näyttelyssä pitäneet, nuo toisinaan liiankin lyhyeltä tuntuvat tuokiot ovat antaneet valtavasti henkistä pääomaa ja ihania muistoja – puhumattakaan lapsista, joiden lausahdukset tunteista ovat olleet niin mieleenpainuvia. Ei ole ihmekään, että niiden pohjalta on syntynyt kokonainen kirja.
 
 
Lähemmäs itseä ja toisia sanojen kautta
Kirjassa on esitelty kymmenen tunnetta tykkäämisestä vihaan ja pelkoon, ja kirjan 74 sivulle mahtuukin kokonaisia tunnemaailmoja. Värikkäät ja puhuttelevat kuvat toimivat hyvänä keskusteluvälineenä pienemmille lapsille, kun taas sanataideharjoitukset vievät yhä syvemmälle tunteiden käsittelyn maailmaan aina ikään sopivalla tavalla. Kirja kestääkin hyvin aikaa, sillä sanataideharjoitukset ovat helposti muokattavissa myös kirjan kohderyhmää vanhemmille tekijöille – olenhan itsekin saanut niillä avattua luovuuden lukkoja!
 
Näyttelytilassa kirjan kymmenestä tunteesta on esillä viisi, ja kuten kirjakin, näyttely on toiminnallinen. Surun helmiä punnitsemalla, erilaisia iloja keksimällä ja pelkokäytävän läpi kulkemalla on konkretisoitu asioita, joita on joskus vaikeaa sanoa ääneen. Ohjaajan näkökulmasta se on ollut koskettavaa, kasvattavaa, yllättävää ja kaunista. En voi unohtaa koskaan, kuinka surun kohdalla eräs pieni poika sanoi erääseen runoon liittyen, että ’’suru muutti jouluaattona sinne koska sillä ei ollut muuta kotia minne mennä.’’
 
Lasten tunteet kivijalkana kaikelle
Koko kirja sai alkunsa siitä, mitä lapset ajattelevat tunteista, ja on upeaa huomata, kuinka näyttely tuo näitä ajatuksia yhä enemmän esille. Myös näyttelytilasta itsestään löytyy kirjoitetussa muodossa, toisinaan hieman piilossa, erilaisia lasten lausahduksia tunteista. Ne ovat kiinnostaneet lapsia ja saaneet heidät puhumaan omista ajatuksistaan.
 
Sekä näyttely että kirja ovat erittäin ajankohtaisia: viime aikoina on puhuttu paljon tunteiden tunnistamisen pedagogisesta merkityksestä ja suuresta vaikutuksesta lasten hyvinvointiin. Itse olen näyttelyn parissa työskennelleenä vakuuttunut siitä, että lapset ovat parempia käsittelemään ja ymmärtämään tunteita, kuin aikuiset usein ajattelevat – sille vain tarvitaan sellaista tilaa ja aikaa, joka tekee sen mahdolliseksi.
 
Mitä seuraavaksi?
Näyttelyn opastettu kierros kestää noin 45 minuuttia, ja se on joka kerta mennyt ohi nopeammin kuin ehdin sanoa ’’minä tykkään tästä.’’ Lukuisten eri ihmisten työpanos ja kaunis teos ovat mahdollistaneet sen, mitä juuri nyt kaivataan: tilaa lasten tunteille luovalla ja leikkisällä tavalla.
 
Minä tykkään nyt -näyttely lähtee Valveelta kiertämään muualle Suomeen piakkoin, ja ohjatun kierroksen aikana voi kuulla, nähdä ja kokea yllättävän paljon. Kannattaa uskaltaa sukeltaa rohkeasti tunteiden värikkääseen maailmaan ja keskustella niistä kaikista, hankalistakin. Jokainen on poistunut kuvankauniista galleriasta naurussa suin siitä huolimatta, että vaikeitakaan asioita ei ole jätetty varjoon. Lämpimästi tervetuloa jo etukäteen, kun mahdollisuus siihen aukeaa.
 
 
Merituulia Aalto
 
Merituulia opiskelee Oulun yliopistossa kirjallisuutta ja hän on tehnyt syventäviin opintoihin kuuluvan harjoittelunsa sanataidekoulussa keväällä 2019
 
 
Minä tykkään nyt -näyttely oli vuoden 2019 Lumotut sanat – lasten ja nuorten sanataideviikkojen päätuotanto. Näyttely lähtee kiertämään ympäri Suomen Oulun avauksen jälkeen ja kiertuetta suunnitellaan parhaillaan.

Share on FacebookTweet about this on TwitterEmail this to someone

Leave a comment