Molli maalaa hymyn punaisella

Iltasatu on jo luettu ja mukavien unien silitykset annettu, mutta seitsenvuotiaani ei haluakaan vielä nukkua. Luetaanpa tätä Mollia, hän sanoo ja tarttuu kirjaan. No luetaanpa Mollia. Siitä on riittänyt juteltavaa moneksi illaksi. Kauniiseen ja ilmeikkääseen kuvakirjaan on ilo uppoutua yhä uudestaan.

 
Molli asuu yksin suuressa talossa villiintyneen pihamaan keskellä. Pörröistä koalaa muistuttava kirjan päähenkilö näyttää sympaattiselta, mutta on jäänyt pahantuulisuutensa vangiksi. Hän on pystyttänyt talon ympärille vihaisia kylttejä, joissa käsketään tunkeilijoita pysymään poissa. Vieraita ei ole käynyt otusmuistiin. Pieni ja utelias Sisu löytää sattumalta puutarhaan ja lukutaidottomana ihastelee kylttien erikoisuutta. Sateen yllättäessä hän päätyy hakemaan suojaa talosta. Vastaanotto on kiukkuinen: ”Kyllä häiritset! Keskeytit tärkeän jonninjoutavan tekemisen. Ja etkö osaa lukea? Kyltissä sanotaan Yksityisalue. Ja minä olen se Yksityis!” Molli läksyttää kutsumatonta vierasta.

 
Vuonna 2013 ilmestynyt Molli on kuvittajana, kuvataideopettajana ja kuvataiteilijana tunnetun Katri Kirkkopellon käsialaa. Hän on kuvittanut monia kuva- ja oppikirjoja ja osallistunut useisiin näyttelyihin ulkomaita myöten. Lastenkirjojen kuvituksia hän on tehnyt muun muassa Eppu Nuotion ja Suna Vuoren tarinoihin. Vuonna 2009 Kirkkopelto sai arvostetun Kylli Koski -palkinnon ansiokkaasta työstään lastenkulttuurin hyväksi. Kirkkopelto kirjoittaa myös itse: Kuvakirja Piki oli lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaana vuonna 2016. Samana vuonna Molli kilpaili HelMet-kirjallisuuspalkinnon finalistina.

 
Mollin tarina käsittelee yksinäisyyteen liittyviä tunteita ja ystävyystaitoja. Kirkkopelto nostaa ihanat ja hankalat tunteet käsittelyyn niiden pohjasyitä myöten. Kertomuksen edetessä ymmärtää, että yrmyily voi olla suojapanssari omalle epävarmuudelle. Tilanteeseen sopiva reagoiminenkin on joskus vaikeaa ja voi aiheuttaa jopa suorituspaineita. Entä jos ei osaakaan? Ehkä mököttäjä onkin herkkä sielu, joka pelkää torjutuksi tulemista.

 
Kertomuksen kautta päästään myös käsiksi siihen, miltä eri tunteet tuntuvat kehossa: Pelko saa käpälät tutisemaan, ja yksinäisenä kutistuu nuppineulan kokoiseksi. Mutta nauru tuntuu vatsassa pulputuksena.

 
Kirkkopellon kuvissa on paljon symboliikkaa. Ne ujuttautuvat suojusten läpi välittömään ymmärrykseen ja löytävät suoraan sinne, missä tunteet, mielikuvitus ja intuitio asuvat. Kirjan värimaailma kuvastaa Mollin tunnemaisemaa syksyn lailla. Vettä sataa tihuuttaa päivästä toiseen, ja Mollia alkaa kyllästyttää kaikenkattava harmaus. Ajettuaan yllätysvieraan tiehensä Molli havahtuu yksinäisyyden tunteeseen. Hänellä ei ole koskaan ollut ystävää.  Molli päätyy etsimään tietoa kirjoista: Mitä on ystävyys? Miten voi olla hyvä ystävä? Miten hymyillään?

 
Punainen on kirjassa ystävyyden väri. Se värjää lehdet ja köynnökset, kun Molli alkaa tehdä elämäänsä tilaa toisen kohtaamiselle.  Sen värinen on myös kyltti, jonka Molli rohkeasti käy pystyttämässä pihalleen keskellä syysmyrskyn pauhua. Kyltissä lukee: ”Ystävää kaivataan.” Syksyiset värit leimuavat koleassa ilmassa kuin uudet tunteet, joita Molli alkaa kokea tarinan edetessä. Ilo. Nauru. Hellyys. Hyväntahtoisuus. Rohkeus.

 
Kun Sisu saapuu kertomuksen lopussa kylään uudestaan ja Molli saa tältä yllätyksekseen halauksen, hän hymyilee ensimmäisen kerran. Silloin hänen sylistään lähtevät lentoon punaiset linnut.

 
Lapsi avaa aukeaman, jossa Molli maalaa punaisella hymysuita tauluissa mököttävien sukulaistensa kasvoille ja kirjoittaa synkistelevät huoneentaulut uusiksi.  Valokuvissa murjottavat esi-isät H. Molli ja G. von Minor hykerryttävät happamuudellaan. Mitä se molli musiikissa kuvastikaan? Poika kihertää mehevästi myös kuville, joissa Molli yrittää harjoitella ystävällisiä ilmeitä peilin edessä. Hahmo on yhtä aikaa hupaisa ja hellyttävä. Loppusivujen lempeitä kuvia hän katsoo hiljaa. Eikö olekin aika ihana tuo Molli, hän sanoo lopuksi.

 
Ihana Molli jatkaa tunnetaitojen opettelua ja opettamista tänä keväänä ilmestyvässä jatko-osassa Molli ja Kumma, jossa käsittelyyn nousevat erilaisuuden ja mustasukkaisuuden teemat.

 
Mollin maailmaa on nähtävillä Valvegalleriassa Lumottujen sanojen festivaalinäyttelyssä 21.4. alkaen, ja kirjaan perustuvaa tarinatuokiota voi tulla katsomaan sanataidesunnuntaisin 22.4. lähtien. Mollin monipuolinen äiti Katri Kirkkopelto on tämän vuoden sanataideviikoilla tavattavissa naamiaisjuhlien kunniavieraana 2.5. Lisäksi hän on Kieku-kirjailijavieraana Takkurannan koululla Kellossa.

 

Riika

 

Kirjoittaja on Lumotut sanat -festivaalin tuotantoassistentti ja sanataideopettaja.

Leave a comment